Poezija B
Kyseessä on virtuaalihevonen, eli kuvissa esiintyvällä hevosella ei ole mitään tekemistä sivulla annettujen tietojen kanssa. Hevosen kuvat © kuvaaja ei halua nimeään esille
|
Kutsumanimi: Pulmu
Rotu, sukupuoli: Trakehner, tamma Väri: Tummanpunarautias Säkä: 164cm Syntymäaika: Puolassa 20.02.2010 (13v., reaali-ikääntyminen) Omistaja, kotitalli: InkkuR VRL-14959, Stall Lusö Kasvattaja/Tuoja: Eliska Zielińska Painotus: yleis Koulutustaso: ko Vaativa B, re 95cm, me 90cm Helppo Historiaa: |
Nätti tyttö Pulmu on entinen kovantason kilpahevonen, juuri sellainen kaiken nähnyt ja kokenut, johon voi luottaa kuin kallioon tilanteessa kuin tilanteessa. Harmillista kyllä Pulmun lupaavana alkanut kilpaura päättyi ennen aikojaan kinnerpatteihin ja tamma jäi muutamaksi vuodeksi vähemmälle treenille. Meille se ostettiin suoraan sanottuna rapakuntoisena, mutta kyllä siitä hyvällä tahdolla vielä potentiaalia näkee. Pulmu kerääkin fanikerhoonsa uusia jäseniä joka päivä! Alkeiskurssilaiset ihastuvat tamman hötkymättömyyteen, mikään ei tunnu saavan tätä neitokaista raiteiltaan tai edes kohahtamaan. Eikä Pulmu välitä vaikka sen korvassa roikuttaisiin, sitä voi hoitaa vähän sinne päin eikä se ole moksiskaan.
Pulmu on unelias. Tämän tyypin löytää todennäköisimmin nokosilta, tietenkin juuri silloin kun pitäisi kiireesti lähteä tärkeään valmennukseen. Taluttaessa lonnii kuin kiireetön mummo kaupassa. Tyynenrauhallinen hoitohevonen, joka hermostuu oikeastaan vain jos vyötä yrittää kiristää kerralla liikaa. Pulmu kutiaa kovasti vatsan alta, joten harjatessa saa olla tarkkana. Suitsiessa tempoo päätään inhottavasti, mutta pienestäkin huomautuksesta lakkaa. Toisia hevosia Pulmu inhoaa, joten niiden lähelle osuessa se kyllä osaa näyttää pahaa naamaa. Ihmisistä Pulmu tykkää sitten senkin edestä, sen mielestä parasta on rapsutukset. Pulmu tietää aina missä taskussa herkut on! Pulmu kysyy hieman huumorintajua ja ymmärrystä hoitajaltaan, mutta oikean ihmisen sattuessa kohdalle sillä voisi olla paljonkin annettavaa.
Jostain syystä Pulmulla ei pitkää fanilistaa oppilaiden keskuudessa ole, vaikkakaan selkeää syytä tähän ei ole helppo keksiä. Pulmu ei nimittäin ole mitenkään paha tai vaikea, ja pieni-askelisen ravinsa ja keinuvan laukkansa ansiosta sen suosio alkeiskurssilaisten keskuudessa on taattu vuodesta toiseen. Töihin sen kanssa kyllä aivan varmasti joutuu, hikoilematta ei tämän harjoitusravistakaan selviä. Enemmin hidas kuin nopea, eikä kokoaminen tule Pulmulta mitenkään itsestään. Kokeneemman ratsastajan alla muuttuukin sitten ääni kellossa: Pulmu testaa, onko tämä ratsastaja nyt ihan oikeasti tosissaan. Ja jos ei ole, sama ohjilla makailu ja tyssäily jatkuu koko tunnin, siitä voi olla varma! Pulmua ei ole mitenkään helppoa ratsastaa ylös ja keveäksi edestä, mutta urbaanilegenda sanoo että se voisi olla mahdollistakin. Tarkka ratsastaja huomaa Pulmun olevan melko vino vasemmalle. Pulmu on kyllä yhteistyönhaluinen ja miellyttävä, kun siltä osaa riittävästi vain pyytää asioita eikä odota kaiken tapahtuvan itsellään. Pulmun laukka saa aina kaikilta kehuja, toisin kuin ravi.
Erittäin lojaali esteillä, hyppää ihan mitä vaan ja missä vaan. Ratsastajan ei tarvitse kuin ohjata kohti seuraavaa estettä ja Pulmu hoitaa homman kotiin. Esteillä Pulmu on oma hidas itsensä, joten ei mikään ihme että aloittelevat esteratsastajat toivovat Pulmua paljon kun taas kokeneemmat eivät niinkään…
Pulmu ei siedä lähelle tulevia muita hevosia vaan vinkuu ja saattaa jopa potkaista. Tämä aiheuttaa omat ongelmansa kisapaikoilla, joissa Pulmun touhu välillä muistuttaakin enemmän pelleilyä kuin totista kilpavääntöä. Maastoon Pulmu lähtee ihan mielellään niin yksin kuin porukassakin, mutta vesilätäköitä se pelkää. Maastoesteilläkään se ei suostu menemään vesihautaan ja jos sen jollain ilveellä saa sinne huijattua hyppäämään, päästään todistamaan harvinaista Pulmun kiitolaukkahetkeä.🙂
Pulmu on unelias. Tämän tyypin löytää todennäköisimmin nokosilta, tietenkin juuri silloin kun pitäisi kiireesti lähteä tärkeään valmennukseen. Taluttaessa lonnii kuin kiireetön mummo kaupassa. Tyynenrauhallinen hoitohevonen, joka hermostuu oikeastaan vain jos vyötä yrittää kiristää kerralla liikaa. Pulmu kutiaa kovasti vatsan alta, joten harjatessa saa olla tarkkana. Suitsiessa tempoo päätään inhottavasti, mutta pienestäkin huomautuksesta lakkaa. Toisia hevosia Pulmu inhoaa, joten niiden lähelle osuessa se kyllä osaa näyttää pahaa naamaa. Ihmisistä Pulmu tykkää sitten senkin edestä, sen mielestä parasta on rapsutukset. Pulmu tietää aina missä taskussa herkut on! Pulmu kysyy hieman huumorintajua ja ymmärrystä hoitajaltaan, mutta oikean ihmisen sattuessa kohdalle sillä voisi olla paljonkin annettavaa.
Jostain syystä Pulmulla ei pitkää fanilistaa oppilaiden keskuudessa ole, vaikkakaan selkeää syytä tähän ei ole helppo keksiä. Pulmu ei nimittäin ole mitenkään paha tai vaikea, ja pieni-askelisen ravinsa ja keinuvan laukkansa ansiosta sen suosio alkeiskurssilaisten keskuudessa on taattu vuodesta toiseen. Töihin sen kanssa kyllä aivan varmasti joutuu, hikoilematta ei tämän harjoitusravistakaan selviä. Enemmin hidas kuin nopea, eikä kokoaminen tule Pulmulta mitenkään itsestään. Kokeneemman ratsastajan alla muuttuukin sitten ääni kellossa: Pulmu testaa, onko tämä ratsastaja nyt ihan oikeasti tosissaan. Ja jos ei ole, sama ohjilla makailu ja tyssäily jatkuu koko tunnin, siitä voi olla varma! Pulmua ei ole mitenkään helppoa ratsastaa ylös ja keveäksi edestä, mutta urbaanilegenda sanoo että se voisi olla mahdollistakin. Tarkka ratsastaja huomaa Pulmun olevan melko vino vasemmalle. Pulmu on kyllä yhteistyönhaluinen ja miellyttävä, kun siltä osaa riittävästi vain pyytää asioita eikä odota kaiken tapahtuvan itsellään. Pulmun laukka saa aina kaikilta kehuja, toisin kuin ravi.
Erittäin lojaali esteillä, hyppää ihan mitä vaan ja missä vaan. Ratsastajan ei tarvitse kuin ohjata kohti seuraavaa estettä ja Pulmu hoitaa homman kotiin. Esteillä Pulmu on oma hidas itsensä, joten ei mikään ihme että aloittelevat esteratsastajat toivovat Pulmua paljon kun taas kokeneemmat eivät niinkään…
Pulmu ei siedä lähelle tulevia muita hevosia vaan vinkuu ja saattaa jopa potkaista. Tämä aiheuttaa omat ongelmansa kisapaikoilla, joissa Pulmun touhu välillä muistuttaakin enemmän pelleilyä kuin totista kilpavääntöä. Maastoon Pulmu lähtee ihan mielellään niin yksin kuin porukassakin, mutta vesilätäköitä se pelkää. Maastoesteilläkään se ei suostu menemään vesihautaan ja jos sen jollain ilveellä saa sinne huijattua hyppäämään, päästään todistamaan harvinaista Pulmun kiitolaukkahetkeä.🙂